26. kesäkuuta 2012

Lost in Helsinki | Reissublogi #1

Tällä hetkellä mun pitäis oikeesti olla pakkaamassa, sen sijaan et raapustan blogiini ajatuksen rippeitä. Nyt ainakin pilkku taas toimii uudella näppäimistöllä, joten paljon mielyttävämpää kirjoittaa tänne. Tänään nokka kohti Helsinkiä 'uudella' Onnibussilla. Reitti ainakin on uusi ja mulle kyseinen bussifirmakin. Ikävä kyllä tänä vuonna kohteena ei ole sateenkaarenkirjava kaupunki karnevaali eli Helsinki Pride. Helsinki on vain välietappi matkalla Viron ihmeisiin. Tiedän, kaikille Viro tarkoittaa halpaa viinaa ja huuruisia risteilyjä, mutta itse aion ensimmäisen matkani sinne tehdä hieman eri asenteella :D Helsinki Prideista vielä sen verran, pääjuhlassa esiintyy tänä vuonna Ronya, joten suosittelen sitä todella (epileptisistä Pridien verkkosivuista huolimatta :D). Ronyan juuri julkaistu albumi, The Key Is The Key, on erittäin omanlaatuinen kokoelma erittäin omanlaatuisia biisejä. Toisin sanoen se on jotain aivan muuta kuin mitä siltä odotin. Ronya – The Key Is The Key saa arvosanakseen 8½ / 10 eli kannattaa käydä tsekkaamassa.

Mä en selkeesti voi kertoa yhdestä asiasta kerralla, vaan myös tänne blogiin mun ajatukset tulee tälläisenä loputtomana ajatuksen virtana. Matka tänään kuitenkin Helsingin kautta Tallinnaan pariksi yöksi ja sitten joksikin aikaa Viimsiin. Palaan Suomeen jos tuntuu siltä :D

Juhannus. Juhannus.. Juhannus? Juhannus oli tänä vuonna mökkeilyä kaveriporukalla, uimista kylmässä vedessä ja arvaakukaolen-korttipeliä. Juhannus meni siis hyvin, kukaan ei örveltänyt vaan yötöntä yötä juhlittiin jopa liian siististi. Olen ylpeä jälleen erämiestaidoistani sillä perkasin kalan. Asia, jota en enää uskonut edes osaavani tehdä ja vieläpä maailman tylsimmällä veitsellä :D

Mä haluiaisin hirveesti kirjoittaa vähän reissublogia, mutta mä en usko että mulla on konetta mukana ja kännykällä kirjoittaminen on todella tympeetä. Saattaa siis olla pitkälti ainoa postaus moneen päivään.

Hyvää Pridea kaikille sinne kykeneville, minä lähden muualle kesälaitumille PMMP:n uuden albumin soidessa :D Ta-ta!

17. kesäkuuta 2012

Lääkepilvitarinoita

Mä en tiedä mitä kirjoittasin kun kaikki tuntuu nyt jostain syystä hirveän henkilökohtaiselta. Se voi myös johtua siitä, että oon viime päivät kulkenut eräänlaisessa horroksessa kipulääkkeiden takia. Suuhun sattuu ja nyt neljähammasta vähemmän. En saanut turpaan nakkikioskilla niinkun kaverit jo facebookissa veikkaili, vaan ihan hammaslääkärin toimesta hampaat väheni. Saattaa myös olla että mun fb-päätöksellä saattaa olla tekemistä asian kanssa. Mä päätin, että kaikki mun elämässäni ei ole jakamisen arvoista toisin kuin sosiaalinen media nyt tahtoo meille opettaa. Tätäkin tärkeämpi päätös oli se, että elämäni ei ole jakamisen arvoista kaikille. Tämä näkyi käytännössä siinä, että kävin yksitellen fb-ystäväni läpi ja poistin hyvän päivän tutut, randomit ja kaikki muut listoille vain päätyneet. Kyllä, nyt minulla on 103 facebook kaveria vähemmän. Jos olit yksi niistä niin älä ota henkilökohtaisesti, eipä mun facebookissa juuri koskaa mitään mielenkiintoista olekkaan :D

Mä oon käyny nyt monta kertaa elokuvissa viime viikkojen aikana. MIB3 oli ihan katsomisen arvoinen, mutta toisaalta hieman lattea päätös niinkin hyvällä sarjalle. Toisaalta, kyllä se aina kakkososan voittaa. Nicole Scherzingerin hottisrooli lisää aina pisteitä. Sen lisäksi olin katsomassa Prometheus-elokuvan. Se oli ihan viihdyttävä. Eipä siitä paljon muuta voi sanoa. Tiedostamatta oon tässä viimeisen parin kuukauden aikana katsonu kaikki Alienit, Predatorit ja Alien vs. Predatorit. Pohjatiedo oli siis kunnossa. Mielenkiintoinen Alienin prequel oli siis kyseessä, joka tosin jätti paljon kysymyksiä auki. Esimerkiksi sen, että miksi kuvattu teknologia oli tässä tulevaisuudessa kehittyneempää kuin ensimmäisessä Alienissa, joka on Prometheukseen nähden tulevaisuudemmassa, eikun siis enemmän tulevaisuudessa. Plussaa siitä, että Ridley Scott eli alkuperäisen Alienin ohjaaja on myös tämän ollut ohjaamassa. En muista kerroinko jo aiemmin Dark Shadows -leffasta, mutta senkin olin katsomassa. Sekin oli luonteeltaan viihdyttävä, tosin juonellisesti välillä hyvin ontto. Huumoria myös olisi oinut repiä aiheesta ikiaikainen vamppyyri seitkyt luvulla. McDonalds notaatio oli ehkä leffan hauskin kohta.

Mun pitäisi ostaa uusi näppäimistö sillä mun nykyisestä on mennyt pilkku rikki, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että sitä tulee painaa kovalla voimalla niin saattaa saada pilkun toimimaan. Älkää kysykö, mä en todellakaan tiedä miksi näin on.

 Juhannus on luvassa kohta, mun täytyy sanoa että mä en tiedä yhtää mitä odottaa, mutta toivottavasti olisi hyvä jussi luvassa.

Nyt menee tää juttu taas aika hajonneeksi, joten ehkä mä lopetan mun lääkepilvitarinat tähän ja päästän teidätkin viettään sunnuntaita rauhassa. Bye darlings!

DJ Earworm - Fly // Kuumin kesän mash-up



Mahtava kesäinen mash-up taas vähän tuoreemmista biiseistä Earwormilta. Mukana tällä kertaa kappaleet:


Carly Rae Jepsen - Call Me Maybe
Cheryl Cole - Call My Name
Coldplay - Charlie Brown
Coldplay - Paradise
Conor Maynard - Can't Say No
Cover Drive - Sparks
Cover Drive - Twilight
DJ Fresh feat. Dizzee Rascal - The Power
Ed Sheeran - The A-Team
Example - Stay Awake
Flo Rida feat. Sia - Wild Ones
Flo Rida - Whistle
Jessie J - Domino
Jessie J - Laserlight
Justin Bieber - Boyfriend
Katy Perry - Part of Me
Katy Perry - The One That Got Away
Kelly Clarkson - Dark Side
Lawson - When She Was Mine
Pitbull Feat. Chris Brown - International Love
Rita Ora - R.I.P.
DJ Fresh feat. Rita Ora - Hot Right Now
Usher - Scream
The Wanted - Chasing the Sun

Coldplay - Princess Of Chine feat. Rihanna

10. kesäkuuta 2012

Adam Lambert - Never Close Our Eyes



Music video to the best song in the Adam's new album. Reminds me a lot of this comic. I love this, definitely.
"I don’t wanna miss a second with you
Let’s stay this way forever
       It’s only getting better if we want it to."

5. kesäkuuta 2012

Chisu: Kun valaistun - uudestaan (eli 2.0)

Blogissani julkaistiin lokakuussa arvostelu Chisun albumista Kun valaistun (lue tästä!). Levyarvostelu kuten kuin itse levykin ovat nauttineet erittäin suuresta huomiosta. Chisun virallisella facebook sivulla jakamisen jälkeen katsojaluvut suorastaan räjähtivät. Nyt albumista on julkaistu versio 2.0. Aiemmassa julkaisussa oli vain yhdeksän biisiä, joka nosti yksittäisen kappaleen hinaan albumilla jopa kahteen euroon. Kolmen uuden biisin lisääminen laskee kappalehinnan 1,75 € ja sen lisäksi mukaan saa lisämateriaalia DVD:n ja Blurayn muodossa.

Nyt kysymys, joka noussee huulille on yksinkertaisesti "miksi". Miksi Chisu alkuperäisestä uupuivat kolme biisiä, jotka nyt tästä löytyvät rahastuksen omaisesti uudelta versiolta? No vastaus on yksinkertainen. Biisit eivät yksinkertaisesti koheesioidu albumiin. Yhteistä punaista lankaa ei löydy. Yhdeksän biisiä on vähän pitkäsoitolle, mutta Kun valaistun on silti kaunis ja johdonmukainen kokoelma. Miksi sitten julkaista biisejä ollenkaan? Todennäköisesti seuraava levy on jälleen jotain aivan muuta, kuten tähän asti ja silti samaan aikaan kolme lisäbiisiä ovat loistavia. Vaikka ne eivät levylle sopineetkaan, kannatti ne ehdottomasti julkaista. Mikä häpeä olisikaan jättää ne kirjoituspöydän laatikkoon homehtumaan. Toisin sanoen levy saa siunaukseni. Niitä harmittaa, joilla 1.0 jo koristaa levyhyllyä, mutta onneksi 2.0 sisältää myös muuta lisämateriaalia. Lienee myös ihan ymmärrettävää, että tämän päivän levymarkkinoilla käytetään kaikki mahdolliset kikat hyväksi lähes olemattoman levymyynnin tehostamiseksi.

Ajatus harhailee, mutta paneudutaan nyt vielä biiseihin yksitellen. Niitä ei ole ripoteltu keskelle levyä vaan ne löytyvät nimenomaan levyn lopusta.

Ensimmäinen biisi on Frankenstein, jonka tanssittava luonne ei oikeastaan yllätä sillä sinkkuna julkaistu toinen uusi raita Kolmas pyörä on hyvin iskelmämäinen ja surullinen. Frankenstein biisin läpi kulkee musiikillisena pohjana tasainen basson pumputus ja tarina on hyvin johdonmukainen. Kappaleen protagonisti on ollu liian pitkään ilman miestä ja kaipaa tosirakkautta, joten hän päättää kloonata itselleen sellaisen sopivasta miehestä tanssilattialla. Mary Shelleyn ideoita pyörittäessään ikuinen rakkaus onkin pian mahdollista. Sanankäänteet ovat upeita ja Chisulle hyvin tyypillisiä.


Kolmas pyörä on huomattavasti surullisenpi kappale. Se ei kerro siitä kolmannesta pyörästä, joka ensimmäisenä tulee mieleen, vaan vakavasta sairaudesta, joka riivaa kertojan rakastettua. Sairaus on ottanut toisesta vallan ja hänen lähelleen pääsee vain hetkittäin. Luulen että tämä on lähellä totuutta liiankin monessa tapaudessa. Toisin sanoen pidän tätä biisiä loistavana, mutta tässä on sama vika kuin Arttu Wiskarin Tuntemattomassa potilaassa - se on niin surullinen, että ei tee mieli kuunnella sitä.


Viimeisenä uuten biisi levyltä löytyy Kun valaistun, joka, obviously, on samanniminen kuin itse albumi. On hyvin harvinaista tiputtaa levyltä sen nimikkobiisi, mutta perustelu löytyy kyllä jo ylhäältä. Kappale muistuttaa teemaltaan Yksinäisen keijun tarina -kappaletta. Uudelleen kuunneltuna täytyy sanoa, että tätä kappaletta ei olisi 1.0:sta tarvinnut tiputtaa. Se olisi myös sille voinut toimia upeana lopetuksena kuten se nyt tässä Kun valaistun 2.0:ssa on. Täällä Chisu perustelee itse miksi nimibiisi jäi ensin pois. Kappale kertoo yön pikkutunneista, jolloin todellisen maailman ja unen raja on heikoimmillaan. Kolmannella kuuntelukerralla huomaan että biisi on oikeastaan aika vaikea sanoitukseltaan ja en pääse siihen käsiksi. Yksisarvisen mieleen tuoma fallos-symboliikka ja ikkunaan sillä koputtaminen ei yhtään helpota mielikuvitustani. Mielestäni kappale kertoo hetkestä, jolloin pystyy arvostamaan sitä mikä löytyy itseltä ja omasta elämästä. Kaikesta siitä minkä on jo saavuttanut - valaistumisesta.


Chisu – Kun valaistun 2.0
Versio 2.0 varmasti jakaa mielipiteet. Lähinnä rahastuksen maun takia, eikä laadullisen muutoksen takia. Levyn hankkimiseen kannattaa suhtautua varauksella jos sellaisen omistaa jo, mutta uutta ostaessa 2.0 on paras valinta. Uudet biisit kasvattavat arvoa 5.1-versioista puhumattakaan. Albumi vain parani lisää ja mukaan mahtui lisää hienoja biisejä, loistavaa Chisu!


Lue lisää: Arvostelu levystä Chisu - Kun valaistun (1.0).

2. kesäkuuta 2012

Am I just stupid or why I don't get these?

These are three seemingly beautiful music videos for great songs but in the same time I have trouble of really getting them. I'd like to know what you think and what is the meaning behind the videos for Marina and The Diamonds' Power and Control, Rebecca & Fionas' Jane Doe and Nelly Furtado's Big hoops. Yeah, and happy graduation day to all! :D