Lääkepilvitarinoita

Mä en tiedä mitä kirjoittasin kun kaikki tuntuu nyt jostain syystä hirveän henkilökohtaiselta. Se voi myös johtua siitä, että oon viime päivät kulkenut eräänlaisessa horroksessa kipulääkkeiden takia. Suuhun sattuu ja nyt neljähammasta vähemmän. En saanut turpaan nakkikioskilla niinkun kaverit jo facebookissa veikkaili, vaan ihan hammaslääkärin toimesta hampaat väheni. Saattaa myös olla että mun fb-päätöksellä saattaa olla tekemistä asian kanssa. Mä päätin, että kaikki mun elämässäni ei ole jakamisen arvoista toisin kuin sosiaalinen media nyt tahtoo meille opettaa. Tätäkin tärkeämpi päätös oli se, että elämäni ei ole jakamisen arvoista kaikille. Tämä näkyi käytännössä siinä, että kävin yksitellen fb-ystäväni läpi ja poistin hyvän päivän tutut, randomit ja kaikki muut listoille vain päätyneet. Kyllä, nyt minulla on 103 facebook kaveria vähemmän. Jos olit yksi niistä niin älä ota henkilökohtaisesti, eipä mun facebookissa juuri koskaa mitään mielenkiintoista olekkaan :D

Mä oon käyny nyt monta kertaa elokuvissa viime viikkojen aikana. MIB3 oli ihan katsomisen arvoinen, mutta toisaalta hieman lattea päätös niinkin hyvällä sarjalle. Toisaalta, kyllä se aina kakkososan voittaa. Nicole Scherzingerin hottisrooli lisää aina pisteitä. Sen lisäksi olin katsomassa Prometheus-elokuvan. Se oli ihan viihdyttävä. Eipä siitä paljon muuta voi sanoa. Tiedostamatta oon tässä viimeisen parin kuukauden aikana katsonu kaikki Alienit, Predatorit ja Alien vs. Predatorit. Pohjatiedo oli siis kunnossa. Mielenkiintoinen Alienin prequel oli siis kyseessä, joka tosin jätti paljon kysymyksiä auki. Esimerkiksi sen, että miksi kuvattu teknologia oli tässä tulevaisuudessa kehittyneempää kuin ensimmäisessä Alienissa, joka on Prometheukseen nähden tulevaisuudemmassa, eikun siis enemmän tulevaisuudessa. Plussaa siitä, että Ridley Scott eli alkuperäisen Alienin ohjaaja on myös tämän ollut ohjaamassa. En muista kerroinko jo aiemmin Dark Shadows -leffasta, mutta senkin olin katsomassa. Sekin oli luonteeltaan viihdyttävä, tosin juonellisesti välillä hyvin ontto. Huumoria myös olisi oinut repiä aiheesta ikiaikainen vamppyyri seitkyt luvulla. McDonalds notaatio oli ehkä leffan hauskin kohta.

Mun pitäisi ostaa uusi näppäimistö sillä mun nykyisestä on mennyt pilkku rikki, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että sitä tulee painaa kovalla voimalla niin saattaa saada pilkun toimimaan. Älkää kysykö, mä en todellakaan tiedä miksi näin on.

 Juhannus on luvassa kohta, mun täytyy sanoa että mä en tiedä yhtää mitä odottaa, mutta toivottavasti olisi hyvä jussi luvassa.

Nyt menee tää juttu taas aika hajonneeksi, joten ehkä mä lopetan mun lääkepilvitarinat tähän ja päästän teidätkin viettään sunnuntaita rauhassa. Bye darlings!