Oscar-iltaan valmistuessa

Ennen kun mä höpötän tästä illasta mitään niin pakko sanoa että eilinen oli hyvin villi ilta. Rauhallisesta koti-illasta baariin alle parissa tunnissa! Illan kohteena olikin Mixei pitkästä aikaa. Muistikuvat saattaa olla hieman hatarassa, mutta ainakin muistan käyneeni tangolla pyörähtelemässä ja kyllästymisen kaikkien homojätkien Leena Hefner os. Herppeenluoman imitaatioihin! No, ymmärrän tämän Putouksen finaalipäivänä, kunhan ei sama kaava jatku! :DD Onnea Leena eli Armi Toivainen.

Tämä ilta pitää sisällään Oscar-gaalan. Yhdeksän elokuvaa kisaa vuoden parhaan elokuvan tittelistä ja niin edelleen. Kiehtovimpia palkintoja ovat jälleen vuoden paras elokuva, parhaat näyttelijät jne.. Kiehtovaa on nähdä saako Harry Potter saaga ensimmäisen oscarinsa ja kuinka pitkä kantaa 1900-luvun alun kaltaisen mykkäelokuvan taival (The Artist). Saako aina yhtä ihanainen Meryl Streep kolmannen Oscarinsa ja kuinka pitkälle vie allekirjoittaneen mielestä tekotaiteellisen The Tree of Lifen matka!

Mun oli tarkotus pitää astetta isommat valvojaiset tänään, mutta ilmeisesti Oscarit ei mun kaveriporukassa ole syy valvoa myöhään joten jäädään ilmeisesti Niilon kanssa kaksin katsomaan niitä. Mä en enää tiedä mitä kirjoittaisin mun tekis vaa mieli höpöttää ja valittaa. Ehkä mä teen niin.

Mun selkään sattuu. Tuleva tenttiviikko stressaa. Tää tän talon putkiremontti on älyttömän ärsyttävä ku täällä ei todellakaan saa nukuttua aamuseitsemän jälkeen ja se saattaa huomenna hieman ottaa pannuun.

Noin, nyt kun mä sain valitettua niin voin jatkaa normaalia elämää. Tässä on bonuksena paria viikkoa sitten olleelta Voicen Åbo risteilyltä ja tarkemmin sanottanu Chisun keikalta kuva! Biisi taisi olla Yksinäisen keijun tarina.

Chisu 9.2.2012 @ Silja Europa

Chisu – Yksinäisen keijun tarina

Siipiinsä keijupölyä hän hieroi aamuisin

että vastatuulessakin lentää jaksaisi

Kovat oli ajat ollu hällä takana

mut kuka uskois et' on olemassa

surullisia keijuja?

Pää painuksissa mainitsi hän kerran

murheistaan

Fauni hymähti, ei ottanut tosissaan

Kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois?

Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju

nukkui pois.

On paratiisi meillä täällä näin

vaan ei aina kaikki koe sitä näin

Sillä faunin, peikon, keijunkin

suru joskus kiinni saa

ja vie mukanaan.

Yksinäisen keijun tarina kosketti kaikkia

Peikot lohdutteli keijuja, haltijat fauneja

Kaikkialla huokausten kera toistettiin:

Miksi se yhden hengen vaati

ennen kuin me muistettiin:

Ois paratiisi meillä täällä näin

jos elettäisiin aina lähekkäin

ja vaikka faunin, peikon, keijunkin

suru silloin kiinni saa

se ei vie mukanaan.

Ois paratiisi meillä täällä näin

jos elettäisiin aina lähekkäin

ja vaikka faunin, peikon, keijunkin

suru silloin kiinni saa

se ei vie mukanaan.

Chisu - Kohtalon oma (musiikkivideo)

Albumilta ehdottomasti kirkaimmaksi tähdeksi noussut Kohtalon oma kappale on saanut musiikkivideon. Videolla nähdään Chisu pukeutuneena miesvartijaksi, joka monitoreiden tarkkailun sijasta keskittykin katselemaan joulukuun Cosmoa, jonka etukantta korostaa juurikin Chisu.

Suurimman osan ajasta videon keskiössä on kaupan käytäväsiivoaja, joka alussa kuulee marketin kaiutinjärjestelmästä Kohtalon oma -biisin lähtevän käyntiin. Siivoja alkaa laulaa mukana ja innostuu tulkitsemaan biisiä tanssillaan. Chisu taas roolissaan keskittyy Cosmoon ja myöskin innostuu jopa nyökyttelemään biisin tahtiin. Vartijakopissa maistuu rinkeli (ihana interfiguratiivisuus omaan musiikkivideoon :D Sabotage-musiikkivideo). Biisin loppupuolela vartija alkaa ihmetellä mitä kaupassa oikein tapahtuu ja lähtee tarkistamaan asiaa. Kuitenkin kappaleen loputtua kaikki on jo palautunut täysin normaaliksi.

Musiikkivideon on ohjannut Misko Iho, joka tunnetaan myös aiempien Baden-Baden ja Sabotage musiikkivideoiden ohjaajana.

Kohtalon oma -musiikkivideo

Kieroja kuin rinkelit: Chisu - Sabotage

Aluksi kun katsoo musiikkivideota ja miettii aikoinaan ensi kertoja biisiä kuunnellessaan syntyneitä assosiaatioita täytyy sanoa, että en ihan tällaista ajatellut. Chisu näyttäisi hyvältä missä vain, mutta miksi siis juuri katolla. Helsingin kattojen yllä otteellaan elämästä leikittelevä päähenkilö (Chisu) pelailee ajatuksella "ketä kiinnostaisi vaikka hyppäisinkin". Joitakin kymmeniä ihmisiä pysähtyy katsomaan miten tässä traagisessa näytelmässä käykään. Hetken pysähdyksen jälkeen ihmiset kuitenkin jatkavat kulkemistaan kuin mikään ei olisi muuttunut. Johtuuko se siitä että nykyihmistä ei kiinnosta mitä toinen tekee, parempi olla vain kiinnostunut omasta elämästään, vai onko kenties kyse siitä että kukaan ei jaksa seurata mitää mikä ei näytä johtavan mihinkään. Päähenkilö ei hyppää, joten miksi suotta suoda kiinnostusta.

Lopussa on suora viite Sabotage biisin sanoituksiin kun Chisu menee katolla istuvan miehen tykö syömään rinkeliä. Kyseessä on siis päähenkilön suojelusenkeli, joku joka pitää hänet turvassa.

Kuvia videolta:

PS: Musta on tosi jännä miten Chisu tossa viimeisessä kuvassa näyttää aivan Nicki Minajilta :D ehkä se johtuu noista vaaleanpunaisista hiuksista ;D

Kuuntele biisi Spotifyssa:

Chisu – Sabotage

Chisu - Kun valaistun: Elämästä ja irroittamisesta

Tänään julkaistulla Chisun albumilla on yhdeksän hyvin puhuttelevaa raitaa. Chisun uutta albumia on odotettu jo pitkään ja tämän 29-vuotiaan koko kansan tunteman artistin päälle on varmasti kasaantunut suuret paineet edellisen albumin, Vapaa ja yksin, oltua suuri menestys.

Mielestäni yhdeksän kappaletta sisältävä levy on todella lyhyt ja vaikka materiaalia olisi ollut enemmänkin, esimerkiksi albumin varsinainen nimikkobiisi, perustelee Chisu YleX:n haastattelussa valintaansa näin:

- Mä haluan että kaikki biisit tekevät kokonaisuudesta paremman, ettei mikään niistä olisi vain kivaa ajanvietettä. Sitäpaitsi kun nimibiisi jäi pois, tuli nimestä paljon tärkeämpi. Nyt ihmiset eivät pysty miettimään levyn teemaa samannimisen biisin kautta, vaan se muodostuu tästä kokonaisuudesta

Levy on eilisestä asti ollut kuunneltavissa Spotifyssa, joten kerkesin jo silloin kuunnella ne ajatuksella läpi. Käydäänpä kappalelista läpi ja katsotaan mikä on tuomio!

Albumin ensimmäisen raidan nimi on Minä ja mun pää. Kappaleella on 1:15 sekunnin pituinen sisäänajo, joka korostaa levyn koheesiota. Hiljalleen kasautuva äänimaailma johdattaa ensimmäiseen biisiin joka käsittelee levyn keskeistä teemaa eli elämää ja erityisesti sen lyhyyttä. Tähän biisiin on helppo samaistua.


Toisena on Sabotage, josta löytyy jo kattava arvostelu täältä:
http://www.acoustic.fi/2011/09/viikon-musiikki-arjen-alkuun.html.


Albumin parhaita biisejä on jo menevämpi raita, eli Kohtalon oma, levyn kolmas biisi. Kertosäkeen "hei kohtalo / oon isotyttö jo / ja mä päätän sen / kenen oon tai en" on sanoitukseltaa oivaltava ja jää helposti soimaan päähän ja jo toisella kertaa tekee mieli laulaa mukana. On myös ihana miten toisesta luopuminen käsitellään sormien avulla.


Ennustus on vuorossa seuraavana. Kappale on poljennoltaan taas rauhallisempi. Äänimaailmaa hallitsee täyteläinen rummun lyönti. Kappale sopii erimerkiksi erobiisiksi sillä se kertoo irtipäästämisestä ja sen lopullisuudesta.


Kappale Tie tuo mieleen kasarin kitarasoolot ja äänimaailmassa on jotain yhtäläistä esimerkiksi Ultra Brahan, tai ainakin se tulee mieleen. Elämä ja rakkaus ovat jälleen hallitsevia teemoja. "Mut mitä tiellä tapahtuu / se tielle jää".


Veneretki on kepeämpi äänimaailmaltaan ja on sanoitukseltaan jälleen ihana. Retoriset kysymykset ja sanaleikit pääsevät jälleen valloilleen. Kappale saa pohtimaan omaa elämään ja balalaikan soundi sopii kappaleen äänimaailmaan mahtavasti.


Elämän erilaisia kriisejä kuten keski-ikää pohtii kappale Kriisit. Tätä veikkaisin ensimmäisenä radiohitiksi, sillä se sisältää samoja elementtejä kuin Baden-Baden. Realismia kerrottuna hauskasti ja pilke silmäkulmassa. Kuudenkympin kriisistä kertovassa säkeistössä on ihana reggaebiitti!

Jos on valmis, ei sitä tartte kysyykkään kertoo biisin nimenä jo todella paljon. Kappale selkeisti petaa jo albumin loppua rauhoittamalla kerrontaa ja poljentoa.


Vanha jo nuorena on erittäin koskettavaa ja lopettaa kertomuksen elämästä ja samalla myös albumin. Missä ihminen voikaan lopulta olla nuori myös vanhana on kysymys jota Chisu tässä pohtii. Kappale kiihtyy lopun rumpusooloihin ja päättyy hiljaisuuteen.


Chisun edellinen albumi Chisu – Vapaa ja yksin oli mulle selkeä eroalbumi. Siellä oli niin paljon biisejä, jotka puhutteli mua vaikeinakin aikoina ja tekee sitä edelleen. Miehistä viis! ja Saalit ovat kenties parasta antia levyllä. No tämä on aivan erilainen ja niitä ei ehkä pitäisi verrata toisiinsa. Varmasti täältäkin nousee todellisia suosikkeja ja tällä hetkellä esimerkiksi Kohtalon oma on parasta mitä kuunnella. Chisun albumi on erittäin hyvä ja suosittelen perehtymään ajatuksella.

Chisu – Kun valaistun

Levyn lopullinen arvosana:

Syksy alkoi...

.. mutta minne kesä loppui? Syksyn alkamisen kunniaksi laitetaan tänne tänään tylsyyttä (lue: sähkömagnetiikan kirjaa vältellessä) kuvattu ilmekollaasi. Löytyy flirtti-Jaria, hippi-Jaria, intopiukee-Jaria, evo.tk-Jari ja mä-en-vaan-kestä-miten-kiva-on-nostaa-omaa-kulmaa-Jaria :D

Mulla on tälle viikonlopulle to-do-lista. Se pursuaa toinen toistaan tylsempiä tehtäviä.. voin jakaa teidän kans vähän:

Jari's to-do for this week-end:

• lue sähkömagnetiikkaa
• lue automaatiotekniikkaa.. eiku mikä se oli, järjestelmienohjausta
• neulo yksi kaulahuivi
• kirjoita Sähkösanomiin ainakin pari juttua
• ole luova ja ota hieno valokuva
• etc.

Itsepä olen elämäni suunnitellu. Sunnuntaina vois paukahtaa se 10,000,000 € mun tilille niin BYE BYE Suomen kylmä syksy ja uhkaava tenttiviikko! Mä tajusin just et mä en oo vielä blogannu kesästä kaikkee mitä mun piti. Haluisin vielä kirjoittaa roadtripistä.. lisään sen ehkä siis tuohon listaan :D

Tän lisäks mua koitettiin lahjoa (lue: uhkailla, no ei ihan :D) lähteen Antti Tuiskun keikalle tänään. Se esiintyy Tampereella Hullussa Porossa klo 23, k-20 ja liput 12 euroo et viel kerkee jos jotain muuta kiinnostaa. Itse oon nähnyt sen kahdesti tänä kesänä ja se taitaa hetkeks riittää. Pääsin tänään sitä paitsi ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen Mörköperään (porukoille) "rentoutuun", eli pois kaupungin (ihanasta <3) sykkeestä.

Mä voisin nyt lopettaa tän postauksen ja vaikkapa kirjoittaa Sähkösanomiin jonkun lupaamistani jutuista.

PS: Chisu esiinty Marikkarilla tänään Korkojen kera -ohjelmassa. Ihana akustinen live-veto. Ens viikolla julkaistavaa (5.10.2011) uutta albumia odotellessa Chisu - Sabotage.

PPS: Kerro mitä tykkäät kuvablogin uudesta ulkoasusta ja uuden käyttöympäristön toimivuudesta. Koita esim. nuoliselausta jo tänään!

http://picturesque365.acoustic.fi/