Viisi päivää maassa, joka unohtaa viimeisen vokaalin

Viime sunnuntaina saapui bussi takaisin sateiseen Hervantaan. Toisin sanoen reissu loppui sinne mistä se oli alkanutkin, onneksi!

Matka Viroon oli aivan ihana. Monelle Tallinna on tuskainen välietappi halvan viinan perässä juostessa, mutta me päätettiin lähteä ihan eri mielialalla reissuun. Me erotuttiin joukosta jo Länsiterminaalissa koska meillä ei ollut sellaista perässä vedettävää lavojen kuljetus juttua, miksikähän sitä ikinä sanotaankaan? :D

Matka Tallinnaan meni hyvin Eckerön laivalla, istumapaikan etsiminen oli vaan hieman vaikeaa. Mukaan oli lastattu kannettava tietokone ja sinne toistakymmentä jaksoa Queer As Folkia, joten laivamatka ja bussireissu menivät nopsasti. Tallinnassa majoituttiin Go Hotel Shnelliin. Aivan ihana hotelli todella lähellä keskustaa. Hintataso on hyvin halpa, palvelu erinomaista ja huone hyvin viihtyisä. Miinusta huonosta aamiaskahvista ja siitä ettei ole minibaaria (jääkaapiksi!).

Ensimmäinen asia huoneen löytymisen jälkeen oli ruuan metsästys. Täytyy sanoa, että tallinna oli vaikea löytää, siis keskusta. Päädyimme kävelemään 5 kilometrin ylimääräisen lenkin kunnes lopulta löysimme keskustan. Seuraavaksi piti löytää ruokapaikkoja ja tuntui, että perusmäkitkin oli kätketty äärimmäisen tehokkaasti. Lopulta menimme ravintolapikaruokalaan, Vapianoon, hyvä ruoka ja sujuva idea. Ruokaa odottaessa joituis seisomaan joka oli hieman turhauttavaa tyhjällä vatsalla. Samana iltana menimme vielä katsomaan James bond Thunderball -leffan Katusekinoon eli toisin sanoen Viru Keskuksen päällä olevaan ulkoilmateatteriin. Höystettynä punkulla muovilasista, yön hämäryydellä ja lämpimällä viltillä mitä parhain lomakokemus. :)

Seuraavana päivä ostimme aamiaisen jälkeen Tallinna 24h Tallinna kortit ja City Tour bussilla Rocca Al Maren ostoskekseen ja Tallinnan eläintarhaan. Suosikkeja olivat pikkuriikkiset pikkuapinat :DDD awwwwwwss :'3333 Vähän museokirtelyä ja järkyttävä määrä rappusia kun kiivettiin kattojen päälle nuosevalle Olevisten kirkon tornille. Ylhäällä oli aivan upeat maisemat ja iski järkyttävä korkean paikan paniikki. En kadu silti niiden kymmenien (satojen?) rappujen kiipeämistä. Illalla Pizzaa ja hämyinen seksikauppa takahuoneineen. Ihana ja silti niin ahdistava myyjä :o mitähän muuta me tehtiin toisena päivänä. Me käytiin keilaamassa, kierrettiin vanhaakaupunkia ja kunhan paapoiltiin.

Kolmantena päivänä vielä vähän nähtävyyksiä ja Coca Cola Plazaan katsomaan Snow White And The Huntsmen. Suosittelen, vähintäänkin Chalize Theronin takia! Ihana rooli. Lähdimme bussilla Viimsiin, jonka spahotellissa vietimme seuraavat kaksi yötä. En voi väittää että bussimatka oli sujunut aivan kupruitta. Jäätiin siis puolessa välissä matkaa pois pienen navigointivirheen takia ja jatkettiin siitä sitten jalan. Spa oli myös ihan hieno paikka lopulta, kivat allasosasto ja mukavasti erilaisia saunoja. Itseasissa juuri sitä mitä toivoinkin.

Tuliaisiksi kolme pänikkää vinkkua ja pingviinisalmiakkia laivalta. Toisin sanoen mitä mahtavin reissu. En voisi suositella enempää! Kannattaa myös ehdottomasti ottaa Tallinna-kortti, jos kiinnostaa kierrellä turistinähtävyyksiä.

Kieli oli yksi asia, joka mua nauratti koko reissun ajan. Jokainen sana kuulosti vähän tutulta, luukunottamatta satunnaisia vokaalin tiputuksia tai lisäämisiä kummiin paikkoihin. Välistä tuntu ihan törkeältä naureskella viron kielelle niin paljon :D "Aitäh" eli paikallinen kiitos jäi ehkä parhaiten mieleen! Ainoa huono puoli Tallinnassa oli se, että siellä oli liikaa suomalaisia. Tai no ei, ei haitannut turistien määrä vaan niiden tampioiden jotka vahvisti negatiivisia stereotypioita suomalaisista. Matka oli myös niin lyhyt, että välillä ei meinannut uskoa olevansa ulkomailla. Matkakuumekärpänen pääsi siis puraisemaan. Nyt suoraan sanottuna tekisi mieli lähteä Italiaan. Sponsorointi vielä puuttuu! Pitäis ehkä alkaa kerätä pulloja tai kerjäämistä, siitäkin vissiin tienaa ihan hyvin! ;D

Eipä mulla muuta tänää.. paitsi se että Virossa ketsuppi McDonalissa maksaa erikseen - you've been warned!

Tää biisi on hotellin baarista Viimsissä, jossa me käytiin testaamassa paikalliset Cosmot. Soinu sen jälkeen aina välillä päässä :D

Lost in Helsinki | Reissublogi #1

Tällä hetkellä mun pitäis oikeesti olla pakkaamassa, sen sijaan et raapustan blogiini ajatuksen rippeitä. Nyt ainakin pilkku taas toimii uudella näppäimistöllä, joten paljon mielyttävämpää kirjoittaa tänne. Tänään nokka kohti Helsinkiä 'uudella' Onnibussilla. Reitti ainakin on uusi ja mulle kyseinen bussifirmakin. Ikävä kyllä tänä vuonna kohteena ei ole sateenkaarenkirjava kaupunki karnevaali eli Helsinki Pride. Helsinki on vain välietappi matkalla Viron ihmeisiin. Tiedän, kaikille Viro tarkoittaa halpaa viinaa ja huuruisia risteilyjä, mutta itse aion ensimmäisen matkani sinne tehdä hieman eri asenteella :D Helsinki Prideista vielä sen verran, pääjuhlassa esiintyy tänä vuonna Ronya, joten suosittelen sitä todella (epileptisistä Pridien verkkosivuista huolimatta :D). Ronyan juuri julkaistu albumi, The Key Is The Key, on erittäin omanlaatuinen kokoelma erittäin omanlaatuisia biisejä. Toisin sanoen se on jotain aivan muuta kuin mitä siltä odotin. Ronya – The Key Is The Key saa arvosanakseen 8½ / 10 eli kannattaa käydä tsekkaamassa.

Mä en selkeesti voi kertoa yhdestä asiasta kerralla, vaan myös tänne blogiin mun ajatukset tulee tälläisenä loputtomana ajatuksen virtana. Matka tänään kuitenkin Helsingin kautta Tallinnaan pariksi yöksi ja sitten joksikin aikaa Viimsiin. Palaan Suomeen jos tuntuu siltä :D

Juhannus. Juhannus.. Juhannus? Juhannus oli tänä vuonna mökkeilyä kaveriporukalla, uimista kylmässä vedessä ja arvaakukaolen-korttipeliä. Juhannus meni siis hyvin, kukaan ei örveltänyt vaan yötöntä yötä juhlittiin jopa liian siististi. Olen ylpeä jälleen erämiestaidoistani sillä perkasin kalan. Asia, jota en enää uskonut edes osaavani tehdä ja vieläpä maailman tylsimmällä veitsellä :D

Mä haluiaisin hirveesti kirjoittaa vähän reissublogia, mutta mä en usko että mulla on konetta mukana ja kännykällä kirjoittaminen on todella tympeetä. Saattaa siis olla pitkälti ainoa postaus moneen päivään.

Hyvää Pridea kaikille sinne kykeneville, minä lähden muualle kesälaitumille PMMP:n uuden albumin soidessa :D Ta-ta!

Night of the blond hair

Lukiossa äidinkielen tunneilla ei puhuttu mitään starttauksesta huonolla intertekstuualisuudella vielä aloitustakin huonommasta kauhuelokuvasta vuodelta -68! :D well, it happens! Tässä nyt vielä tästä mun "rapsista" kuvia :D ihana rapsutusääni kuuluu ku siihen koskee! Enpä vetäny nii radikaaleja kuin Aatu, jolle ainoa mitä jäi jäljelle oli 3mm ympär päätä!

Ja tiedän mun naama kiiltää enemmän kuin naapurin aurinko vai miten se menikään, kiittäkäämme siitä vaikkapa sitten salamavalon riemuja ja kellon 1:00 ottaa kuvia. Salamavalo I LUV ya!

Sellaista tänään. Kotiuduin Kurusta tänää Ylöjärvelle eli porukoille. Huomenna nokka kohti Tamperetta, joka tarkoittaa Kuuban Sikatiistaita. Euron perry, here I come! (meinasin kirjoittaa vome, joka toivottavasti ei pidä paikkaansa)

Itse lähden torstaina roadtripille, mutta teille jotka jäätte hengaamaan Tampereelle niin seuraava tiedoksi!

QUEER-KERHO


11.8. klo 19->
Kulttuurikahvila Hertta (Näsilinnankatu 22)


Elokuun queer-kerhossa pelaillaan lautapelejä ja kuunnellaan menevää musiikkia hyvässä seurassa!
Jos sinulla on joku rakas lautapeli, jonka haluat jakaa, tuo se mukanasi. Kerhon puolesta tarjolla ovat ainakin Alias, Kimble, Skip-bo, Carcassone, Scrabble, Menolippu, Jatsi, Afrikan tähti, Piirrä ja arvaa yms.
Musiikista vastaavat dj-kollektiivi IODDJ'S ja dj Lossi Mårtenson!
Tarjolla pientä naposteltavaa Runsaudensarvesta. Hertasta voi myös ostaa vegaanista syötävää.
Queer-kerho on leppoisa ilta kaikille seksuaalisuuksille, sukupuolille ja sukupuolettomuuksille. Kerho kokoontuu joka kuun toinen torstai pääsääntöisesti Hertassa.

Käykää, hyvää settiä varmasti luvassa. Ja te muut lutupallerot, joka ette ole Tampereella niin seuratkaa blogia. Luvassa tällä viikolla ainakin varmasti legendaariseksi muodostuvan roadtripin matkakaavio, leffa-arvostelu pinkki kantisestä filmistä jota tähdittää "erään" hotellipohatan tytär (shouldn't be that hard hon!) ja tämän vuotisen Mr. Gay Finlandin, Jussi Laitisen, haastattelu yksinoikeudella acoustic.fi-blogille.

Muistakaa, vielä on kesää jäljellä! Alla vielä ihana biisi tähän maanantai-iltaan!