"Ei tuu kestään!"

Välillä tulee näitä hetkiä, että elämä vaatii väliselvitystä. Itseltä pitää kysyä missä mennään ja miksi. Motivaation pitää säilyä ja pitkällä aikavälillä tekojen pitäisi olla mielekkäitä. Entä jos ne eivät ole? 


Mikä oikeastaan määrittää sen, että jokin on mielekästä? Aamulla mua ei todellakaan haluttais nousta ylös sängystä. Kuten jo edesmennyt aikamme suuri ajattelija, Steve Jobs totesi: ”'If today were the last day of my life, would I want to do what I am about to do today?' And whenever the answer has been "No" for too many days in a row, I know I need to change something.” Milloin asiaan pitää reagoida tekemällä muutoksia? Viikot voi yrittää täyttää mukavilla harrastuksilla ja ystävillä purkaakseen stressiä, mutta kuitenkin työ ja rästitehtävät ovat aina kotona odottamassa. Masentavinta lienee, että ainoa mikä kotona odottaa on homesieni tiskivuoressa ja kirjastosta lainattujen oppikirjojen pinojen kakofonia paineen ylistämiselle. Pitäisi ehkä hommata kissa, jotta edes joku odottaisi munkin kotiinpaluuta.


Mä unohdin jo mitä mä halusin tuoda esiin tällä tekstillä.. ehkä yleistä antipatiaa ihmiskuntaa ja sen aikaansaannoksia kohtaan? Ihminen on asuttanu maapalloa 6,5 miljoonaa vuotta, dominoiden sitä suurimman osan tästä ajasta. Mitä sinä aikana on saatu aikaiseksi? Taidetta kuten Duchampin Fountain (joo, se on pisoaari!), musiikkia joka sattuu korviin ja kohujulkkiksia. Kaikki omalla tavallaan merkityksellisiä. Kuten Johanna Tukiainen toteaa videollaan ”-- mulle pitäis antaa siitä niinku loppuelämän niinku ilmaset verot, et veroja ei tartte enää maksaa et mä järjestin teidän ulkoministeriks Alexander Stubbin.” Just niin Johanna, samaa mieltä!


What ever – mä lähdin nyt harhaileen jonnekin ihan väärille ulottuvuuksille. Kyl mä oikeasti tiedän mitä mä kaipaan ja mikä puuttuu. Mies. Joku jota kiinnostais mitä mä oon tehny ja jotain joka haluis kuunnella mun paatosta opinnoista ja ärsyttävistä ihmisistä ilman että tarvii kysyä. Mä oon puolitoista vuotta asunut yksin ja osaan sen jo. Alkaa toisin sanoen riittää. Sitä aina tutustuu ihmisiin, mutta loppujen lopuksi mielenkiintoisia ihmisiä tapaa harvoin. Jos näinkin onnekkaasti pääsee käymään niin se kariutuu viimeistään välimatkaan, toisen haluttomuuteen tai siihen että maailma yksinkertaisesti haluaa olla asiaa vastaan. Olisinko yllättyny vai kyllästyny siihen miten yksi ei kykyne parisuhteeseen ja toinen ei ole siihen valmis? Olenko itsekkään -- en tiedä. Mutta ainakin mä haluaisin ottaa selvää. Kumpi sitten on pahempi?

Anna Järvinen – Nuori Ja Kaunis
"-- mutta kuka se on kun huutaa?"

Jokainen mun kaveri joka ei ole omaa kultamurustaan vielä löytänyt kamppailee saman kysymyksen parissa. Mistä löytää se oikea? Tai vielä painokkaammin: onko oikeaa olemassa? Onko ”se oikea” Hollywoodin luoma harhakuva rahvaalle, jotta motiivi baarissa käymiselle ja kaikelle turhalle löytyisi. Entä jos oma ”oikea” ei tunne samoin? Pitkän etsimisen jälkeen ainoa mitä jää ovat rukkaset käsissä ja kyyneleet poskilla? En ois halunnu lähtee masenteleen näin pitkälle, teksti vain vei mukanaa vaikka senkin kirjoittaminen tuntuu turhalta. Oikeasti mulla menee hyvin. Tuntuu vaan että tunnen jo niskassani ne karvaat sanat, joita kanssakulkijat huutaa perään. "Ei tuu kestään!"

Fairy's tales & glitter: Homoja ihan himona?

Lähden nyt liikkeellä tässä uudessa postaussarjassa eli Fairy's tales & glitter -postauksissa avaamalla sitä ensin hieman. Haluan kirjoittaa nämä kokonaan niin sanotusti pilke silmäkulmassa ja sateenkaaren väristen aurinkolasien läpi. Homous on mielenkiintoinen asia ja median ansiosta myös ilmiö nykypäivänä. Liioittelu ja Carrie-henkiset retoriset kysymykset lienevät nyt näiden parasta antia. Huumoria sateenkaarikansalle ja saman henkisille. QUESTIONS ASKED & ANSWERED alaotsikko taas viittaa vastauksiin gay-aiheisiin kysymyksiin, joita lukijat ovat lähettäneet. Mulla on nyt neljä erilaista (todella hyvää, saanen lisätä) kysymystä odottamassa sähköpostissa ja lisää toivotaan ehdottomasti niin postauksiin saa matskua. Heteroasioihin homon näkökulma ja homojen kysymyksiin ammenan omaa asiantuntemustani, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Voin antaa myös Bees and honeys -henkisiä neuvoja, jos jotain kiinnostaa! :DD

Homoja ihan himona?

"Mistä löydät ja miten tutustut uusii homoihin? Mä oon pieneltä paikkakunnalta ja mä en tunne täältä oikein ketään.. :/" - Poju93


Homoihin tustuminen on vaikeaa. Täytyy myöntää, että niin kauan kun asuin myös itse pienellä paikkakunnalla, en tuntenut juuri homoja. Yläasteella tutustuin muutamaan queer-tyttöön ja ihmisethän tunnetusti tykkää juoruta, joten muutamasta jätkästäkin puhuttiin 'sellaisina'. Asiat muutu paljon kun pääsin suurempaan kaupunkiin. Suuren kaapista-ulos-vuoden, 2007, jälkeen on kaverit helpommin itse tulleet kertomaan omista suuntautumisistaan ja kokemuksistaan.

Tämä nyt ei vielä vastaa kysymykseen, kysehän on tässä jo valmiiksi tutuista ihmisistä. Uusiin homoihin tutustuu harvin ns. ihan randomisti, esim kadulla tai koulussa. Moneen erityisesti homobaareissa, Tampereella siis Mixeillä. Seuraavaksi paras lähde homokavereille on ystävät. Tytöt tuntee yleensä kaikki homoja, ainakin yhden, BGF:nsä eli best gay friendin.

Normaalisti ihmisiä kohdatessa harvoin pohtii gay dar:insa kautta onko joku vai eikö. Monesti ihminen, josta ei arvaisi, saattaa ollakin homoseksuaali ja se voi olla hyvinkin ilmeistä kun hänet näkee oikeassa yhteydessä. Ikävä kyllä kaikkein helpointa homoihin on tutustua asiaan vihkiytyneillä nettipalstoilla tai sivustoilla. Ennen IRC-Gallerian erilaiset yhteisöt, kuten Poikarakkaus ja I <3 Boxers! olivat yhteisöjä, joissa homot kohtasivat. Siellä itse tutustuin ensimmäisiin uusiin homokavereihini. Nykyään Qruiser.com-sivusto dominoi Suomen homoja. Moni parisuhde on alkanu (ja päättynyt) Qruiserin ansiosta. Uusi tendenssi tuntuu olevan Facebook-seuranhaku. Kaveri pyyntöjä lähetetään randomeille, jolla on yhteisiä homokavereita tai sitten vain "homohtava" profiilikuva.

Suosittelen Qruiser-sivustolle kirjautumista, vaikkapa kuvattomana, jos yksityisyys on erityisen tärkeä arvo. Kuvia voi sitten myöhemmin lähettää kivoille tyypeille vasta. Sieltä voit helposti etsiä läheisyydessäsi tai naapurikunnista. Olen löytänyt Qruiserista monta hyvää tyyppiä, jotka kuuluvat nyt läheisiinkin ystäviin. Parisuhteenkin hyvällä lykyllä voi löytää. Heterobaarissa on tärkeintä pitää mieli avoinna ja rohkeana. SETA:n ja muiden sateenkaariyhteisöjen tarjoamat vertaistukipalvelut ja järjestötoiminta ovat myös hyviä ja tärkeitä kanavia tustua uusiin ihmisiin.

Jokaiselle on tärkeää löytää oman henkistä seuraa, muuten seksuaalisuus voi muuttua pelottavaksi haamuksi. Rohkeus sekä maltti ovat hyväksi ja verkostoituminen on päivän avainsana. Yleisohjetta ei voi löytää, mutta muista "ei ole homoa karvoihin katsominen". Tulkitse miten haluat! :D