Kylie Minogue - Slow

Hottia vieläkin :D eipä mulla muuta, kunhan halusin jakaa jotain !

Enrique Iglesias: The Best of

En oikeestaan tiedä mistä mulle on taas tullu Enrique villitys, kuuntelin sitä joskus ajat sitten mut nyt tuntuu et on syttyny sille uudestaan. Tässä on Spotify soittolista, josta löytyy kaikki parhaat. Sivistäkää itsenne ja nostalgoikaa vapaasti :D Spotfy: Best of.

Ja juna kulkee vaan!

Välkkyvät harmaan eri nyansseja saavat maisemat junanikkunassa. Istun salaperäisen naishenkilön kanssa samassa työskentelyhytissä tänä kuumana aamupäivänä. Junaetsivä on juuri löytänyt varastetun kaulakorun uhrin kuoleman kankeista käsistä..

Ei kun ei sittenkään, eihän tää ollukaan postromanttinen etsivätarina. Se olen vain minä, matkalla takaisin Tampereelle pääkaupungistamme. Mun ei alun perin pitäny edes tulla junalla, mutta täällä ollaan. Pitkästä aikaa. Mä en muuten oo varma oonko mainostanu, mutta kannattaa kulkea Onnibusseilla, jos ostaa lipun etukäteen. Tosi halpaa ja tavallaan aika henkilökohtaistakin palvelua siellä saa :) Nyt muihin aiheisiin.

 Helsinki on sentään niin iso paikka, että kävi siellä miten monta kertaa tahansa niin silti jokaisella kerralla onnistuu löytämään jotain uutta tai jopa oppii jotain. Se voi olla uusi kahvila, helpompi reitti johonkin ruotsalaiseen kuuloisista kaupungin osista tai jotain alue, jonne ei kannata eksyä. Tällä kertaa ohjanuora on erittäin yksinkertainen: älä lähde Helsinkiin autolla. Jopa pelkääjän paikalla istuminen oli aivan liian stressaava kokemus. Keskustata ei löydy parkkipaikkoja ja halliin auton jättäminen maksoi lähes kolme euroa. Puolelta tunnilta! Liikenteessä ei muutenkaan ole mitään järkeä. Puoli tuntia matkalle Haagsta keskustaan on todellakin liikaa. Illalla kun pyöräiltiin se hotellin lainapyörillä, niin päästiin se samassa aikaa. Punaisten valojen katkeamaton sarja tuntuu vähintäänkin suoralta kettuilulta autoilijaa kohtaan. Kaupungin ei edes niin hienovarainen tapa ilmoittaa: me suosimme julkisia. Niin minäkin siinä vaiheessa kun ratikat ja bussi painavat molemmin puolin ohi.

Noin, sainpas sen ulos systeemistä. Illan samainen pyöräily reissu Pohjois-Haagasta Helsingin keskustaan sujui huomattavasti nopeammin ja vähemmällä stressillä. Löytyi jopa mukava metsäreitti, jota pitkin pääsi keskustan tuntumaan pyöräilemään reittiissa ilmassa. Sen jälkeen hengailua Musiikkitalon puistossa! Kuunneltiin ensin innoissamme yökorista, olikohan nyt Facebookin vai minkä järjestämä tapahtuma, en todellakaan muista. Yökoripallo tosin paljastui korkeintaa myöhäisiltapalloksi, koska luun kerättiin jo kymmenen maissa huudeilta!

Kylläpäs mä kuulostan nyt kriittiseltä. Pakko sanoa siis jotain. Best Western Hotel Haaga oli positiivinen yllätys ja aamiainen upea. Illalla kun katsottiin QAF:än jotain lukuisista dinerikohtauksista, puhuin siitä miten ihanaa olisi saada munakokkelia ja pekonia ja voilà! Siellä se oli odottamassa :D Haagasta myös löyty kiva puisto, jossa pyörittiin (tiedän miten jälkikäteen saan kuulla et se kuitenkin on joku Stadin pahin shagging spot).

Mua vähän harmittaa kun kaikki on aina niin päälekkäin. Kaikki ohjelma.. tai oikeastaan ei! Oottakaas nyt, mitähän mä tarkoitinkaan, jäin katseleen maisemia kun pysähdyttiin jollekin asemalle? Riihimäki? Eli siis: suurin osa viikosta menee näin kesälomailessa siihen et kelaa miten kiva olis tehdä jotain. Sit ei teekkään kun ei jaksa. Sit harmittaa. Sitten kun päättää tehdä, jotain ja lyö suunnitelmat lukkoon niin sitten tulee miljoona muuta juttua mitä pitäis tehdä samaan aikaan! Esimerkiksi nyt oli tää Helsingin reissu, niin liekö mikää ihme että juuri TÄNÄ viikon loppuna mä KERRANKIN elämässäni voitain jotain: kaks lippua Ruisrockiin. Ja tietysti ne jää käyttämättä kun onkin niin paljon hommaa. En saa edes myytyä niitä eteenpäin, koska en pääse hakemaan niitä Turusta niinkun pitäis, tai siis siihehän se voitolle jäävä osuus meniskin. No ei voi mitään. Reissuja tulee aina lisää. Ehdin ehkä siihenkin kaupunkiin vielä tänä kesänä muissa merkeissä :)

Nyt mä olen Toijalassa eli Tampere häämöttää kahdenkymmenen minuutin päässä. Pitäis varmaan laittaa tääkin bloggaus pakettiin. Olin toivottamassa kesäistä ilmaa ja ilmoittamassa, että en aio lähteä rannata mihinkään koko ensi viikon aikana, mutta säätiedöt tietävät seuraavalle kymmenelle päivälle sadetta ja ukkosta. Kaipa sitä pitää pysyä neljän seinän sisällä ja tehdä taikojaan. Mitä sinä teet kun kesälomalla iskee huonot ilmat? Nyt ylitsepursuava määrä vinkkejä, kiitos! :D

PS: Voisin sit varmaan pelata mun uutta peliä: Sorceryä PS3 Movelle. Ensimmäinen peli sille konseptille, joka jaksaa kiinnostaa kauemmin kuin 7,6 minuuttia :D

PPS: Postaisin tähän myös Diandran uudelta albumilta. Out of my head on soinu mulla viimeiset päivät päässä. En vaan nyt löydä sitä ja junan verkko pätkii ja ollaan nyt Tampereella, eli baibai hanit! :D

Viisi päivää maassa, joka unohtaa viimeisen vokaalin

Viime sunnuntaina saapui bussi takaisin sateiseen Hervantaan. Toisin sanoen reissu loppui sinne mistä se oli alkanutkin, onneksi!

Matka Viroon oli aivan ihana. Monelle Tallinna on tuskainen välietappi halvan viinan perässä juostessa, mutta me päätettiin lähteä ihan eri mielialalla reissuun. Me erotuttiin joukosta jo Länsiterminaalissa koska meillä ei ollut sellaista perässä vedettävää lavojen kuljetus juttua, miksikähän sitä ikinä sanotaankaan? :D

Matka Tallinnaan meni hyvin Eckerön laivalla, istumapaikan etsiminen oli vaan hieman vaikeaa. Mukaan oli lastattu kannettava tietokone ja sinne toistakymmentä jaksoa Queer As Folkia, joten laivamatka ja bussireissu menivät nopsasti. Tallinnassa majoituttiin Go Hotel Shnelliin. Aivan ihana hotelli todella lähellä keskustaa. Hintataso on hyvin halpa, palvelu erinomaista ja huone hyvin viihtyisä. Miinusta huonosta aamiaskahvista ja siitä ettei ole minibaaria (jääkaapiksi!).

Ensimmäinen asia huoneen löytymisen jälkeen oli ruuan metsästys. Täytyy sanoa, että tallinna oli vaikea löytää, siis keskusta. Päädyimme kävelemään 5 kilometrin ylimääräisen lenkin kunnes lopulta löysimme keskustan. Seuraavaksi piti löytää ruokapaikkoja ja tuntui, että perusmäkitkin oli kätketty äärimmäisen tehokkaasti. Lopulta menimme ravintolapikaruokalaan, Vapianoon, hyvä ruoka ja sujuva idea. Ruokaa odottaessa joituis seisomaan joka oli hieman turhauttavaa tyhjällä vatsalla. Samana iltana menimme vielä katsomaan James bond Thunderball -leffan Katusekinoon eli toisin sanoen Viru Keskuksen päällä olevaan ulkoilmateatteriin. Höystettynä punkulla muovilasista, yön hämäryydellä ja lämpimällä viltillä mitä parhain lomakokemus. :)

Seuraavana päivä ostimme aamiaisen jälkeen Tallinna 24h Tallinna kortit ja City Tour bussilla Rocca Al Maren ostoskekseen ja Tallinnan eläintarhaan. Suosikkeja olivat pikkuriikkiset pikkuapinat :DDD awwwwwwss :'3333 Vähän museokirtelyä ja järkyttävä määrä rappusia kun kiivettiin kattojen päälle nuosevalle Olevisten kirkon tornille. Ylhäällä oli aivan upeat maisemat ja iski järkyttävä korkean paikan paniikki. En kadu silti niiden kymmenien (satojen?) rappujen kiipeämistä. Illalla Pizzaa ja hämyinen seksikauppa takahuoneineen. Ihana ja silti niin ahdistava myyjä :o mitähän muuta me tehtiin toisena päivänä. Me käytiin keilaamassa, kierrettiin vanhaakaupunkia ja kunhan paapoiltiin.

Kolmantena päivänä vielä vähän nähtävyyksiä ja Coca Cola Plazaan katsomaan Snow White And The Huntsmen. Suosittelen, vähintäänkin Chalize Theronin takia! Ihana rooli. Lähdimme bussilla Viimsiin, jonka spahotellissa vietimme seuraavat kaksi yötä. En voi väittää että bussimatka oli sujunut aivan kupruitta. Jäätiin siis puolessa välissä matkaa pois pienen navigointivirheen takia ja jatkettiin siitä sitten jalan. Spa oli myös ihan hieno paikka lopulta, kivat allasosasto ja mukavasti erilaisia saunoja. Itseasissa juuri sitä mitä toivoinkin.

Tuliaisiksi kolme pänikkää vinkkua ja pingviinisalmiakkia laivalta. Toisin sanoen mitä mahtavin reissu. En voisi suositella enempää! Kannattaa myös ehdottomasti ottaa Tallinna-kortti, jos kiinnostaa kierrellä turistinähtävyyksiä.

Kieli oli yksi asia, joka mua nauratti koko reissun ajan. Jokainen sana kuulosti vähän tutulta, luukunottamatta satunnaisia vokaalin tiputuksia tai lisäämisiä kummiin paikkoihin. Välistä tuntu ihan törkeältä naureskella viron kielelle niin paljon :D "Aitäh" eli paikallinen kiitos jäi ehkä parhaiten mieleen! Ainoa huono puoli Tallinnassa oli se, että siellä oli liikaa suomalaisia. Tai no ei, ei haitannut turistien määrä vaan niiden tampioiden jotka vahvisti negatiivisia stereotypioita suomalaisista. Matka oli myös niin lyhyt, että välillä ei meinannut uskoa olevansa ulkomailla. Matkakuumekärpänen pääsi siis puraisemaan. Nyt suoraan sanottuna tekisi mieli lähteä Italiaan. Sponsorointi vielä puuttuu! Pitäis ehkä alkaa kerätä pulloja tai kerjäämistä, siitäkin vissiin tienaa ihan hyvin! ;D

Eipä mulla muuta tänää.. paitsi se että Virossa ketsuppi McDonalissa maksaa erikseen - you've been warned!

Tää biisi on hotellin baarista Viimsissä, jossa me käytiin testaamassa paikalliset Cosmot. Soinu sen jälkeen aina välillä päässä :D

Suomalaista mieskaunetta | Mr. Gay 2012

Tämä ja paljon muuta, eli Mr. Gay Finland 2012 kuvagalleria osoitteessa: http://blog.qruiser.com.

Lost in Helsinki | Reissublogi #1

Tällä hetkellä mun pitäis oikeesti olla pakkaamassa, sen sijaan et raapustan blogiini ajatuksen rippeitä. Nyt ainakin pilkku taas toimii uudella näppäimistöllä, joten paljon mielyttävämpää kirjoittaa tänne. Tänään nokka kohti Helsinkiä 'uudella' Onnibussilla. Reitti ainakin on uusi ja mulle kyseinen bussifirmakin. Ikävä kyllä tänä vuonna kohteena ei ole sateenkaarenkirjava kaupunki karnevaali eli Helsinki Pride. Helsinki on vain välietappi matkalla Viron ihmeisiin. Tiedän, kaikille Viro tarkoittaa halpaa viinaa ja huuruisia risteilyjä, mutta itse aion ensimmäisen matkani sinne tehdä hieman eri asenteella :D Helsinki Prideista vielä sen verran, pääjuhlassa esiintyy tänä vuonna Ronya, joten suosittelen sitä todella (epileptisistä Pridien verkkosivuista huolimatta :D). Ronyan juuri julkaistu albumi, The Key Is The Key, on erittäin omanlaatuinen kokoelma erittäin omanlaatuisia biisejä. Toisin sanoen se on jotain aivan muuta kuin mitä siltä odotin. Ronya – The Key Is The Key saa arvosanakseen 8½ / 10 eli kannattaa käydä tsekkaamassa.

Mä en selkeesti voi kertoa yhdestä asiasta kerralla, vaan myös tänne blogiin mun ajatukset tulee tälläisenä loputtomana ajatuksen virtana. Matka tänään kuitenkin Helsingin kautta Tallinnaan pariksi yöksi ja sitten joksikin aikaa Viimsiin. Palaan Suomeen jos tuntuu siltä :D

Juhannus. Juhannus.. Juhannus? Juhannus oli tänä vuonna mökkeilyä kaveriporukalla, uimista kylmässä vedessä ja arvaakukaolen-korttipeliä. Juhannus meni siis hyvin, kukaan ei örveltänyt vaan yötöntä yötä juhlittiin jopa liian siististi. Olen ylpeä jälleen erämiestaidoistani sillä perkasin kalan. Asia, jota en enää uskonut edes osaavani tehdä ja vieläpä maailman tylsimmällä veitsellä :D

Mä haluiaisin hirveesti kirjoittaa vähän reissublogia, mutta mä en usko että mulla on konetta mukana ja kännykällä kirjoittaminen on todella tympeetä. Saattaa siis olla pitkälti ainoa postaus moneen päivään.

Hyvää Pridea kaikille sinne kykeneville, minä lähden muualle kesälaitumille PMMP:n uuden albumin soidessa :D Ta-ta!

Figure Scrub

Katy Perry - Wide Awake

Lääkepilvitarinoita

Mä en tiedä mitä kirjoittasin kun kaikki tuntuu nyt jostain syystä hirveän henkilökohtaiselta. Se voi myös johtua siitä, että oon viime päivät kulkenut eräänlaisessa horroksessa kipulääkkeiden takia. Suuhun sattuu ja nyt neljähammasta vähemmän. En saanut turpaan nakkikioskilla niinkun kaverit jo facebookissa veikkaili, vaan ihan hammaslääkärin toimesta hampaat väheni. Saattaa myös olla että mun fb-päätöksellä saattaa olla tekemistä asian kanssa. Mä päätin, että kaikki mun elämässäni ei ole jakamisen arvoista toisin kuin sosiaalinen media nyt tahtoo meille opettaa. Tätäkin tärkeämpi päätös oli se, että elämäni ei ole jakamisen arvoista kaikille. Tämä näkyi käytännössä siinä, että kävin yksitellen fb-ystäväni läpi ja poistin hyvän päivän tutut, randomit ja kaikki muut listoille vain päätyneet. Kyllä, nyt minulla on 103 facebook kaveria vähemmän. Jos olit yksi niistä niin älä ota henkilökohtaisesti, eipä mun facebookissa juuri koskaa mitään mielenkiintoista olekkaan :D

Mä oon käyny nyt monta kertaa elokuvissa viime viikkojen aikana. MIB3 oli ihan katsomisen arvoinen, mutta toisaalta hieman lattea päätös niinkin hyvällä sarjalle. Toisaalta, kyllä se aina kakkososan voittaa. Nicole Scherzingerin hottisrooli lisää aina pisteitä. Sen lisäksi olin katsomassa Prometheus-elokuvan. Se oli ihan viihdyttävä. Eipä siitä paljon muuta voi sanoa. Tiedostamatta oon tässä viimeisen parin kuukauden aikana katsonu kaikki Alienit, Predatorit ja Alien vs. Predatorit. Pohjatiedo oli siis kunnossa. Mielenkiintoinen Alienin prequel oli siis kyseessä, joka tosin jätti paljon kysymyksiä auki. Esimerkiksi sen, että miksi kuvattu teknologia oli tässä tulevaisuudessa kehittyneempää kuin ensimmäisessä Alienissa, joka on Prometheukseen nähden tulevaisuudemmassa, eikun siis enemmän tulevaisuudessa. Plussaa siitä, että Ridley Scott eli alkuperäisen Alienin ohjaaja on myös tämän ollut ohjaamassa. En muista kerroinko jo aiemmin Dark Shadows -leffasta, mutta senkin olin katsomassa. Sekin oli luonteeltaan viihdyttävä, tosin juonellisesti välillä hyvin ontto. Huumoria myös olisi oinut repiä aiheesta ikiaikainen vamppyyri seitkyt luvulla. McDonalds notaatio oli ehkä leffan hauskin kohta.

Mun pitäisi ostaa uusi näppäimistö sillä mun nykyisestä on mennyt pilkku rikki, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että sitä tulee painaa kovalla voimalla niin saattaa saada pilkun toimimaan. Älkää kysykö, mä en todellakaan tiedä miksi näin on.

 Juhannus on luvassa kohta, mun täytyy sanoa että mä en tiedä yhtää mitä odottaa, mutta toivottavasti olisi hyvä jussi luvassa.

Nyt menee tää juttu taas aika hajonneeksi, joten ehkä mä lopetan mun lääkepilvitarinat tähän ja päästän teidätkin viettään sunnuntaita rauhassa. Bye darlings!

DJ Earworm - Fly // Kuumin kesän mash-up

Mahtava kesäinen mash-up taas vähän tuoreemmista biiseistä Earwormilta. Mukana tällä kertaa kappaleet:


Carly Rae Jepsen - Call Me Maybe
Cheryl Cole - Call My Name
Coldplay - Charlie Brown
Coldplay - Paradise
Conor Maynard - Can't Say No
Cover Drive - Sparks
Cover Drive - Twilight
DJ Fresh feat. Dizzee Rascal - The Power
Ed Sheeran - The A-Team
Example - Stay Awake
Flo Rida feat. Sia - Wild Ones
Flo Rida - Whistle
Jessie J - Domino
Jessie J - Laserlight
Justin Bieber - Boyfriend
Katy Perry - Part of Me
Katy Perry - The One That Got Away
Kelly Clarkson - Dark Side
Lawson - When She Was Mine
Pitbull Feat. Chris Brown - International Love
Rita Ora - R.I.P.
DJ Fresh feat. Rita Ora - Hot Right Now
Usher - Scream
The Wanted - Chasing the Sun

Coldplay - Princess Of Chine feat. Rihanna

Adam Lambert - Never Close Our Eyes

Music video to the best song in the Adam's new album. Reminds me a lot of this comic. I love this, definitely.

"I don’t wanna miss a second with you

Let’s stay this way forever

       It’s only getting better if we want it to."

Chisu: Kun valaistun - uudestaan (eli 2.0)

Blogissani julkaistiin lokakuussa arvostelu Chisun albumista Kun valaistun (lue tästä!). Levyarvostelu kuten kuin itse levykin ovat nauttineet erittäin suuresta huomiosta. Chisun virallisella facebook sivulla jakamisen jälkeen katsojaluvut suorastaan räjähtivät. Nyt albumista on julkaistu versio 2.0. Aiemmassa julkaisussa oli vain yhdeksän biisiä, joka nosti yksittäisen kappaleen hinaan albumilla jopa kahteen euroon. Kolmen uuden biisin lisääminen laskee kappalehinnan 1,75 € ja sen lisäksi mukaan saa lisämateriaalia DVD:n ja Blurayn muodossa.

Nyt kysymys, joka noussee huulille on yksinkertaisesti "miksi". Miksi Chisu alkuperäisestä uupuivat kolme biisiä, jotka nyt tästä löytyvät rahastuksen omaisesti uudelta versiolta? No vastaus on yksinkertainen. Biisit eivät yksinkertaisesti koheesioidu albumiin. Yhteistä punaista lankaa ei löydy. Yhdeksän biisiä on vähän pitkäsoitolle, mutta Kun valaistun on silti kaunis ja johdonmukainen kokoelma. Miksi sitten julkaista biisejä ollenkaan? Todennäköisesti seuraava levy on jälleen jotain aivan muuta, kuten tähän asti ja silti samaan aikaan kolme lisäbiisiä ovat loistavia. Vaikka ne eivät levylle sopineetkaan, kannatti ne ehdottomasti julkaista. Mikä häpeä olisikaan jättää ne kirjoituspöydän laatikkoon homehtumaan. Toisin sanoen levy saa siunaukseni. Niitä harmittaa, joilla 1.0 jo koristaa levyhyllyä, mutta onneksi 2.0 sisältää myös muuta lisämateriaalia. Lienee myös ihan ymmärrettävää, että tämän päivän levymarkkinoilla käytetään kaikki mahdolliset kikat hyväksi lähes olemattoman levymyynnin tehostamiseksi.

Ajatus harhailee, mutta paneudutaan nyt vielä biiseihin yksitellen. Niitä ei ole ripoteltu keskelle levyä vaan ne löytyvät nimenomaan levyn lopusta.

Ensimmäinen biisi on Frankenstein, jonka tanssittava luonne ei oikeastaan yllätä sillä sinkkuna julkaistu toinen uusi raita Kolmas pyörä on hyvin iskelmämäinen ja surullinen. Frankenstein biisin läpi kulkee musiikillisena pohjana tasainen basson pumputus ja tarina on hyvin johdonmukainen. Kappaleen protagonisti on ollu liian pitkään ilman miestä ja kaipaa tosirakkautta, joten hän päättää kloonata itselleen sellaisen sopivasta miehestä tanssilattialla. Mary Shelleyn ideoita pyörittäessään ikuinen rakkaus onkin pian mahdollista. Sanankäänteet ovat upeita ja Chisulle hyvin tyypillisiä.


Kolmas pyörä on huomattavasti surullisenpi kappale. Se ei kerro siitä kolmannesta pyörästä, joka ensimmäisenä tulee mieleen, vaan vakavasta sairaudesta, joka riivaa kertojan rakastettua. Sairaus on ottanut toisesta vallan ja hänen lähelleen pääsee vain hetkittäin. Luulen että tämä on lähellä totuutta liiankin monessa tapaudessa. Toisin sanoen pidän tätä biisiä loistavana, mutta tässä on sama vika kuin Arttu Wiskarin Tuntemattomassa potilaassa - se on niin surullinen, että ei tee mieli kuunnella sitä.


Viimeisenä uuten biisi levyltä löytyy Kun valaistun, joka, obviously, on samanniminen kuin itse albumi. On hyvin harvinaista tiputtaa levyltä sen nimikkobiisi, mutta perustelu löytyy kyllä jo ylhäältä. Kappale muistuttaa teemaltaan Yksinäisen keijun tarina -kappaletta. Uudelleen kuunneltuna täytyy sanoa, että tätä kappaletta ei olisi 1.0:sta tarvinnut tiputtaa. Se olisi myös sille voinut toimia upeana lopetuksena kuten se nyt tässä Kun valaistun 2.0:ssa on. Täällä Chisu perustelee itse miksi nimibiisi jäi ensin pois. Kappale kertoo yön pikkutunneista, jolloin todellisen maailman ja unen raja on heikoimmillaan. Kolmannella kuuntelukerralla huomaan että biisi on oikeastaan aika vaikea sanoitukseltaan ja en pääse siihen käsiksi. Yksisarvisen mieleen tuoma fallos-symboliikka ja ikkunaan sillä koputtaminen ei yhtään helpota mielikuvitustani. Mielestäni kappale kertoo hetkestä, jolloin pystyy arvostamaan sitä mikä löytyy itseltä ja omasta elämästä. Kaikesta siitä minkä on jo saavuttanut - valaistumisesta.

Chisu – Kun valaistun 2.0

Versio 2.0 varmasti jakaa mielipiteet. Lähinnä rahastuksen maun takia, eikä laadullisen muutoksen takia. Levyn hankkimiseen kannattaa suhtautua varauksella jos sellaisen omistaa jo, mutta uutta ostaessa 2.0 on paras valinta. Uudet biisit kasvattavat arvoa 5.1-versioista puhumattakaan. Albumi vain parani lisää ja mukaan mahtui lisää hienoja biisejä, loistavaa Chisu!


Lue lisää: Arvostelu levystä Chisu - Kun valaistun (1.0).

Am I just stupid or why I don't get these?

These are three seemingly beautiful music videos for great songs but in the same time I have trouble of really getting them. I'd like to know what you think and what is the meaning behind the videos for Marina and The Diamonds' Power and Control, Rebecca & Fionas' Jane Doe and Nelly Furtado's Big hoops. Yeah, and happy graduation day to all! :D

Studio Killers - Eros and Apollo | Gay vai ei?

Loistava raita. Täysin tyyliltään yhteen sopiva aiemman singlen kanssa. Lyriikat ovat sisällöltään heppoiset ja kertovat pitkälti upeasta miehestä, joka koituu kuitekin viattomien sydänten turmioksi. Mies on niin kuuma ja upea (sekä Eros että Apollo), että muut miehet muuttuvat homoiksi minne tahansa hän menee; siitä kertoo ylläoleva screencapture kuvasarja. Ja mitä paljastuukaan kun tuo kuumis raoittaa vetskariaan? Apollo-raketti. En tiedä johtuuko väsymyksestä, mutta ainakin aloin nauraa tässä kohtaa täysillä! Musiikkivideon kasibittisyys on ihanan tyyliteltyä ja machomiehet niin Tom of Finland -tavalla kuumia kuin on mahdollista. Vastaus otsikon kysymykseen: gay! Pisteitä 89/100 homotutka-asteikolla (joo, keksin sen juuri :D). Mahtavaa Studio Killers, lisää tätä! Paikka kesän soittolistalta lunastettu tuhannesti!

"All the other men turn gay wherever he goes. Wow!"

Kylie Minogue - Timebomb

Kylie Minogue - Timebomb

Mr. Gay Finland 2012 finalistit

Vuoden 2012 Suomen Mr. Gay kisan finalistit on nyt julkaistu. Tänä vuonna luvassa ei ole jumboyllätystä, en siis itse ole mukana kisassa! Finalistien määrä on karsittu kuuteen viime vuotisen 11 sijaan. Tämä on myös vähemmän kuin ensimmäisenä vuonna, jolloin mukana oli seitsemän.

Ylläolevan kuvan mukaisessa järjestyksessä finalistit ovat seuraavat: Ilia Kalioujnov-Salminen, Jani Nieminen, Janne Tiilikainen, Jukka Miettinen, Niko Saarinen ja Toni Takala. Ensimmäisenä silmään pistävät kaksi viimeistä. Niko joka lienee paremmin tunnettu BB-Nikona ja Toni joka osallistui kisaan myös viime vuonna. Iltalehti tuntuu otsikoinnillaan (Onko BB-Niko seuraava Mr. Gay Finland?) nostaneen ennakkosuosikikseen Nikon, joka ei liene mikään yllätys. Televisiostakin tuttu 'viihdepersoona' on BB-esiintymisensä jälkeen näkynyt hyvin erilaisissa uutisissa tai no.. kenties hyvinkin samanlaisissa. Esimerkiksi katsanta Hymyn nettiarkistoisin paljastaa viitteitä kännisistä illan vietoista, draamasta ja jopa Nykäsmaniasta. Nykäsmaniahan on julkisuuteen liittyvää pakkomielteistä median rahastamista, jonka tuo ex-mäkikotka osaa parhaiten. Itseään ahkeraksi bloggaajaksi kutsuvan Nikon blogi löytyy Stara-sivuston alta.

Muista finalisteista en tiedä edes tämän vertaa. Toni jätti viime kisan aikaan itsestään erittäin hyvän ja ulospäin suuntautuneen kuvan ja onhan hänkin saanut oman "15 minutes of fame" artikkelillaan esimerkiksi Seiskassa kisan jälkeen. Ilia on helsinkiläinen musiikkipedagogi, joka kertomansa perusteella tahtoo toimia hyvän tahdon lähettiläänä (kontra BB-Niko, joka toivoi itselleen missititteliä). Jani on lohjalainen ICT-tradenomi (hieno sana tietotekniikalle). Myös tradenomiopiskelija Janne asuu Helsingissä, vaikka kotoisin Joensuusta. Tampereelta ovat niin Toni kuin baarimikko Jukka.

Isot kaupungit ovat tänä vuonna edustettuja jälleen, vaikka jo viime vuonna koitettiin saada mukaan ihmisiä pienemmältä paikkakunnalta. Edellisissä kisoissa myös kilpailijat olivat useammalta eri elämän alueelta. Kuuten tietysti on vaikea tiivistä koko homojen kirjoa, mutta vain viiden vuoden ikäjakauma kertoo jo paljon. Kuvissa pistää silmään ihmetys epäyhdenmukaisuudesta. Yhdellä on punaista, kahdella keltaista ja lopuilla mustaa. Hajonta ei siis ole riittävän suuri ollakseen randomi, mutta liian iso yhtäläistämään.

Mitä halutaan Suomen Mr. Gay:ltä? Onko se päkkiä ja peksiä, kuten Mr. Gay World:illä Andreas Derlethilla vai henkistä pääomaa ja kykyä toimia sielukkaan suomalaisen homomieskuvan lähettiläänä niin Suomessa kuin ulkomailla. Kukaan kisaajista ei vaikuta omaavaan erityisen veistoksellista vartaloa ainakaan t-paitakuvien perusteella. Luonne taitaa olla se ominaisuus, jolla voitto lunastetaan. Toivottavasti?

Ennen uimapukukierrosta ja haastattelurumbaa voi sanoa hyvin vähän. Kansasta ei ikinä tiedä miten he äänestävät ja kuka pystyykään tuomariston hurmaamaan tuona varmasti myös stressaavana finaalipäivänä (27.6.2012). Oma suosikkini on jo selvillä, kuka on sinun?

Lue kilpailijoista lisää: http://www.mrgayfinland.com.

Summer of Pride 2012

Euroviisut tältä keväältä ohi ja odotetusti saa onnitella länsinaapuriamme loistavasta biisistä. Hienosti tsempattu finaaliin. Nyt kuitenkin katse jo kohti tulevaa kesää. Lyhyestä virsi kaunis: parhaimmat biisit on jälleen kasattu yhdelle soittolistalle, nimittäin acoustic Summer of Pride. Yhdistelmä kaikkea vähän vanhempaa kivaa ja uusimpia listahittejä. Mitä parhain etkoiluun ja tien päälle. Olkoon kesä lämmin ja pitkä!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

The most gay friendly playlist of this summer also for the straight minded :D again great collection of the most danceable songs from the past and from the hits of the moment and something also from the future according to my guess. There are songs to make you feel good and enjoy the warmth. Great for parties and roadtrips. Subscribe now and please share! Check out here the Summer of Pride 2012 playlist.

Euroviisut 2012: Glitteriä ja lumisadetta

Muistin että mulla on tällainen blogi, johon on ollut tapana aiemmin hyvinkin orjallisesti kirjoittaa asioita ja epämääräisiäkin huomioita viisuista. Ensimmäisestä semifinaalista missasin treenien takia kolme biisiä ja  seuraavissa ei kyllä mikään korkein taso ollut. Muutama kappale sytytti, mutta Suomesta on pakko sanoa pari sanaa. Ihan kiva mekko, mutta typerä helma - tosin oikeutti tuulikoneen käytön! Miksi viisulavalle asti pitää mennä jälleen toteamaan Pernillan sanoja lainaten että paremmalla lavaesityksellä ja viisumaisella biisillä olisi voitu päästä finaaliin. DAA!

Nyt parhaillaan on käynnissä toinen semifinaali. Serbia yllätti positiivisesti. Hollannilla pitkästä aikaa hieno biisi ja kivan näkösiä tanssijoita. Malta ehkä lähinnä europoppia tähän asti. Ukrainalla hieno biisi tosin miinusta taustavideosta. Animoitut ukot näyttivät alakoululaisen tekemiltä. Seuraavaksi huomion sai Bulgaria. Valko-Venäjän ja Georgian laulajat tuomittiin hyvinkin hintahtavina. Ruotsin biisi oli menestys ja yleisö tietysti innoissaan, mutta jotenkin sekin ärsyttää. Eniten pidän siitä, että viisut voittaa jonkin loistava biisi joka ei ole jo radiokulunut ja etukäteen ylistetty. Lavaesitys ja erityisesti kuvaus vaikutti liian ylistävällä tavalla käsikirjoitetulta(?). Tai sitten tämä johtu vain ärsytyksestäni Loreenin biisiä kohtaan. Tosin pisteitä ihmisoikeusasioiden nostamisesta esille Bakussa! Vielä kaivataan paidattomia miestanssijoita. Missä ne ovat? Nyt vuorossa Viro. Virosta on monta vuotta peräkkäin tullu erittäin loistavia ja kovatasoisia laulajia ja ei tänä vuonnakaan ei putki katkea. Ott Lepland varmasti jopa nosti rimaa! Slovakialla ensimmäinen paidaton mies. Mistäs tää hevahtava biii mua muistuttaakaan? Ei kai vaan Reckless Love. Kiitän ja kumarran anyhow! Pakko sanoo  et Tarja Närhi on ihana, Suomen kommentoijankin ääni saatiin kuuluviin kun kaukosäätimestä löyty oikea nappi. Norjalta nyt vuorossa mieskomeutta Toojin tuomana. Ulkonäkö sekoitus Lambertia ja Eric Saadea. Biisi on yksi parhaita ja kummitellut kuukausia soittolistoilla jo etukäteen. Kulissiliitto naisen kanssa ja avunhuudoilta kuulostavat korkeat äänet.

Two to go. Bosnia Herzegovinan biisi oil kaunis ja Liettua myös hieno, mutta ei balladeja enempää jooko. Tajutonta Eurodancepoppia lisää. Näistä Euroviisuista puuttuu kyllä niin fiilis. Toivottavasti se löytyy sitten lauantain finaali-ilta. Viisukatsomosta ei ainakaan fiilistä pitäisi puuttua!

Väliaika numero upea. Dima Bilan, Alexander Rybak, Leena ja Waterloo (Eldarin ja Nigarin eli viime vuoden voittajien eli tämän vuoden apujuontajien vetäminä). Finaalista niin odotan Ranskan, Italian ja Azerbaijanin esityksiä.

Omasta viisiveikkauksesta 6/10 oikein. Hienoa :D Noin, nyt M:I-putki. Hyvää yötä!

Locker Room | Vappu | Titanic 3D

Eilen oli vappuaatto ja mulla oli siniset hiukset. Tänään on vappupäivä ja eitä tässä oikein mitään oo tapahtunu. Nyt eksyin katseleen tällaisia youtubeen :D noo, eipä kai siinä mitään pahaa ole. Eddie Amadorin U Make Me Wanna, joka soi tolla videolla on hyvä biisi.

Mulla on huomenna hammaslääkäri ja multa varmaan poistetaan hammas. Hiukka pelottaa etukäteen.

PS: Olin katsomassa Titanic 3D:n. Sama koskettava tarinahan se oli. Ensimmäisten sävelten aikana alko kyynelkavat aktivoitua. Nautintoa pilas armoton vessahätä, mutta en voinut vaikuttaa asiaan koska en tahtonut missata mitään ennen näkemätöntä kohtausta. Mielestäni sellaisia ei ollut ja eipä leffaa muutenkaan oltu muokattu 3D:tä lukuunottamatta. Ainakin se nyt on nähty myös teatterissa!

PS: Illan biisi: Pitbull – Back in Time - featured in "Men In Black III".